Laihtuminen kuulostaa yksinkertaiselta tavoitteelta, mutta moni törmää matkalla esteisiin, jotka eivät liity ruokavalioon tai liikuntaan. Pelko hiipii mukaan: epäonnistumisen pelko on tuttu, mutta yhtä yleistä on pelko onnistumisesta, muutoksesta tai siitä, että tuttu minäkuva katoaa painon mukana. Nämä tunteet eivät ole merkki heikkoudesta. Ne ovat merkki siitä, että muutos koskettaa jotain syvempää kuin pelkkää kehoa.
Tässä oppaassa käydään läpi, miten tunnistat omat pelkosi ja mitä niille voi tehdä käytännössä. Ensin on kuitenkin syytä ymmärtää, miksi laihtuminen ylipäätään herättää niin voimakkaita tunteita, vaikka se on juuri se asia, jota tavoittelet.
Miksi laihtuminen pelottaa , vaikka se on tavoitteesi?
Haluat laihtua, mutta jokin jarruttaa. Aloitat, sitten löydät syyn lopettaa. Tämä ei ole tahdonvoiman puutetta, vaan neurologiaa.
Aivosi ovat ohjelmoitu pitämään tuttu tila turvallisena. Vaikka nykyinen paino tuntuisi epämukavalta, se on kehollesi ennustettava tila. Muutos sen sijaan on tuntematon, ja tuntematon aktivoi aivojen uhkavasteita. Tämä tarkoittaa, että laihtumispelko ei ole merkki heikkoudesta, vaan se on täysin normaali reaktio muutosta kohtaan.
Todennäköisesti tunnistat tämän tilanteen: olet yrittänyt laihtua useita kertoja, ja jo ennen kuin olet kunnolla aloittanutkaan, alat odottaa epäonnistumista. Epäonnistuminen tuntuu lähes väistämättömältä, joten motivaatio hiipuu nopeasti. Kyse ei ole siitä, ettet haluaisi onnistua. Kyse on siitä, että aivosi yrittävät suojella sinua pettymykseltä.
Pelko ei siis ole este, joka pitää murskata. Se on signaali, joka kannattaa oppia tunnistamaan ja ymmärtämään. Ensimmäinen askel on tietää, minkälaiset pelot ovat kaikkein yleisimpiä ja miten ne konkreettisesti näkyvät arjessa.
Yleisimmät laihtumiseen liittyvät pelot
1. Epäonnistumisen pelko
Todennäköisesti tunnistat tilanteen: olet yrittänyt laihtua aiemmin, mutta tulokset ovat jääneet lyhytaikaisiksi. Tämä kokemus jättää jäljen. Seuraavalla kerralla pieni sisäinen ääni kuiskaa jo ennen aloittamista, että tämäkin yritys päättyy samoin. Pelko epäonnistumisesta voi olla niin voimakas, että se estää aloittamisen kokonaan.
2. Onnistumisen pelko
Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta myös tavoitteen saavuttaminen pelottaa. Mitä jos laihdutat tavoitepainoon, mutta et pysty pitämään tulosta yllä? Monelle ajatus siitä, että onnistuu ja menettää sen sitten, tuntuu pahemmalta kuin se, ettei yrittäisi ollenkaan. Tämä pelko pitää usein ihmisen paikallaan juuri silloin, kun muutos olisi jo mahdollinen.
3. Kehonkuvan muutoksen pelko
Keho on tuttu, vaikka se ei miellyttäisikään. Kun paino muuttuu merkittävästi, oma olemus voi alkaa tuntua vieraalta peilin edessä. Joillekin tämä aiheuttaa ahdistusta, jota on vaikea selittää muille.
4. Sosiaalisten suhteiden muuttumisen pelko
Lähipiiri ei aina suhtaudu muutokseen kannustavasti. Ystävät saattavat kommentoida syömisiä, perhe voi reagoida oudosti tai yhteiset rutiinit, kuten viikonlopun pizzaillat, alkavat tuntua hankalilta. Pelko siitä, että muutos rikkoo tärkeitä suhteita, on täysin todellinen.
5. Ruoan rajoittamisen pelko
Moni kuvittelee laihduttamisen tarkoittavan, että kaikki maukas ruoka katoaa elämästä ikuisesti. Tämä pelko saa laihduttamisen tuntumaan rangaistukselta eikä valinnalta, ja se nakertaa motivaatiota jo ennen kuin mitään on edes muutettu.
Näistä peloista iso osa juontaa juurensa menneisiin kokemuksiin. Se, mitä aiemmin on tapahtunut, muovaa vahvasti sitä, miten nykyiseen muutokseen suhtautuu.
Menneisyyden epäonnistumiset , miksi ne varjostavat nykyhetkeä?
Toistuvat epäonnistumiset eivät jää vain muistoiksi. Ne muokkaavat tapaa, jolla aivojen oppimismekanismit tulkitsevat uusia tilanteita. Psykologiassa tätä kutsutaan opituksi avuttomuudeksi: kun ihminen on yrittänyt riittävän monta kertaa ilman pysyvää tulosta, hän alkaa uskoa, ettei menestys ole hänen kohdallaan mahdollista. Uusi yritys tuntuu etukäteen tuomitulta.
Jojo-laihdutus ja ankarat dieetit vahvistavat tätä kierrettä erityisen tehokkaasti. Tiukka kalorinrajoitus tai täydellinen kieltolistojen noudattaminen onnistuu ehkä viikot tai kuukaudet, mutta lopulta keho ja mieli kapinoi. Kun paino palaa, syy tuntuukin löytyvän omasta heikkoudesta, vaikka todellisuudessa ongelma oli liian jäykkä lähestymistapa.
Kuvittele henkilö, joka on kokeillut viittä eri dieettiä kymmenen vuoden aikana. Jokainen niistä on alkanut motivaatiolla ja päättynyt pettymykseen. Kuudennen kerran kohdalla pelko epäonnistumisesta on jo niin suuri, ettei hän edes halua yrittää. Tämä pelko ei ole heikkous, vaan looginen seuraus siitä, mitä hän on kokenut.
Kierteen voi katkaista muuttamalla suhtautumistaan aiempiin yrityksiin. Sen sijaan, että jokainen keskeytynyt dietti merkitsee epäonnistumista, sen voi tulkita tietona: tämä tapa ei toiminut minulle, joten tarvitsen erilaisen lähestymistavan. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että kirjaat ylös, mikä aiemmissa yrityksissä meni pieleen ja miksi. Oliko kyse liian tiukasta rajoittamisesta? Stressistä? Sosiaalisten tilanteiden paineesta? Vastaukset ohjaavat seuraavaa askelta.
Menneisyys vaikuttaa siis vahvasti sisäisiin pelkoihisi. Mutta pelkoja ruokkivat myös ulkopuolelta tulevat viestit, jotka kertovat, miltä kehon pitäisi näyttää ja kuinka nopeasti muutoksen tulisi tapahtua.
Yhteiskunnan paine ja kehonkuva , ulkoiset pelkojen lähteet
Sosiaalinen media, mainokset ja kulttuuriset ihanteet rakentavat jatkuvasti kuvaa siitä, miltä “oikea” keho näyttää. Algoritmit nostavat esiin muokattuja kuvia ja ennen-jälkeen-vertailuja, jotka luovat vaikutelman, että dramaattinen muutos on normaalia ja saavutettavissa nopeasti. Tutkimusten mukaan runsas sosiaalisen median käyttö on selvästi yhteydessä lisääntyneeseen kehontyytymättömyyteen erityisesti nuorilla aikuisilla.
Myös lähipiirin kommentit voivat ruokkia pelkoja, vaikka ne olisi tarkoitettu hyväntahtoisesti. Kysymys “oletko taas dieetillä?” voi tuntua syytökseltä tai vähättelyltä. Toisaalta ylikehuvat kommentit, kuten “olet nyt niin paljon paremman näköinen”, voivat luoda paineita ylläpitää tuloksia tai herättää huolen siitä, mitä muut ajattelivat ennen muutosta.
Ulkoiset viestit ovat haitallisimpia silloin, kun ne alkavat ohjata omia valintojasi. Käytännön merkki tästä on, jos huomaat tekeväsi ruoka- tai liikuntapäätöksiä sen perusteella, mitä muut ajattelevat, etkä sen perusteella, miltä sinusta itsestäsi tuntuu.
Kysymys kuuluukin: mitkä laihtumiseen liittyvistä peloistasi ovat oikeasti sinun omiasi, ja mitkä olet omaksunut ulkoa? Tähän erotteluun pääsee käsiksi vain tunnistamalla pelot ensin nimeltä. Se on myös ensimmäinen konkreettinen askel niiden voittamisessa.
Pelkojen tunnistaminen: Ensimmäinen askel vapauteen
Pelkojen nimeäminen alkaa konkreettisesta harjoituksesta. Ota paperi ja kynä, varaa hetki rauhallista aikaa ja kirjoita vastaukset kahteen kysymykseen:
- Mitä pahinta voisi tapahtua, jos laihdun?
- Mitä pahinta voisi tapahtua, jos en laihdu?
Kirjoita kaikki mieleen tuleva, myös asiat, jotka tuntuvat järjettömiltä tai hävettäviltä. Juuri ne ovat usein kaikkein merkityksellisimpiä. Kirjoittaminen pakottaa epämääräiset, tiedostamattomat pelot konkreettiseen muotoon, jolloin niitä on mahdollista tarkastella etäältä sen sijaan, että ne vain pyörivät taustalla ja ohjaavat käyttäytymistä huomaamatta.
Kirjoittamisen ohella kannattaa kiinnittää huomiota kehon tuntemuksiin. Missä kohtaa kehoa pelko tuntuu? Puristus rinnassa, kiristys kurkussa, paino vatsanpohjassa? Keho rekisteröi pelon usein ennen kuin mieli ehtii muotoilla sen sanoiksi. Kun opit tunnistamaan nämä tuntemukset, pelko ei enää tule yllätyksenä.
Kun pelot ovat paperilla, huomaat todennäköisesti yhden asian: suurin osa niistä liittyy epäonnistumiseen, arvosteluun tai kontrollin menettämiseen. Tämä on hyvä uutinen, sillä juuri näihin uskomuksiin pystyy vaikuttamaan. Se, miten suhtaudut epäonnistumiseen, ratkaisee pitkälti sen, kuinka pitkälle pääset.
Ratkaisu 1: Muuta suhteesi epäonnistumiseen
Suhtautuminen epäonnistumiseen on taito, jota voi harjoitella. Kun alat nähdä takapakit tiedonlähteinä rangaistuksen sijaan, koko laihtumisprosessi muuttuu luonteeltaan erilaiseksi. Tätä kutsutaan kasvun ajattelutavaksi: epäonnistuminen ei kerro siitä, millainen olet, vaan siitä, mikä strategia ei toiminut tällä kertaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen retkahdus ei ole prosessin loppu. Se on piste, josta voi oppia jotain konkreettista. Kun treeniviikolle tulee reikä tai herkkuhimo vie voiton, kysymys ei ole “miksi olen niin heikkotahtoinen” vaan “mitä tämä kertoo tilanteestani”.
Pidä laihtumispäiväkirjaa oppimisen välineenä
Perinteinen ruokapäiväkirja kirjaa syödyt annokset ja kalorit. Oppimispäiväkirja menee pidemmälle: siihen kirjataan myös se, mitä tilanne opetti. Kirjoita ylös paitsi mitä teit, myös miksi se tapahtui ja mitä tekisit ensi kerralla toisin.
Esimerkiksi: “Tällä viikolla söin herkkuja stressin takia. Opin, että tarvitsen paremman stressinhallintakeinon ennen kuin avaan jääkaapin.” Tällainen merkintä on arvokkaampi kuin pelkkä kaloreiden laskeminen, koska se osoittaa todellisen kehityskohdan.
Puhu itsellesi kuten puhuisit ystävällesi
Itsemyötätunto ei ole sama asia kuin itsensä hemmottelu tai vastuun pakoilu. Se tarkoittaa, että kohtelet itseäsi inhimillisesti silloinkin, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Ajattele hetki, mitä sanoisit läheiselle ystävällesi, jos hän kertoisi syöneensä liikaa stressaavana viikkona. Todennäköisesti et sanoisi hänelle, että hän on epäonnistunut. Silti monille oma sisäinen ääni on juuri noin ankara.
Tutkimusten mukaan itsemyötätunto on yhteydessä parempaan kykyyn palata takaisin terveellisiin tapoihin retkahduksen jälkeen. Ankara itsekritiikki sen sijaan usein pahentaa tilannetta, koska se lisää stressiä, joka oli alun perinkin yksi laukaiseva tekijä.
Kun opit muuttamaan suhdettasi epäonnistumiseen, seuraava askel on varmistaa, että tavoitteesi tukevat tätä uutta ajattelutapaa. Epärealistiset odotukset nimittäin luovat epäonnistumisia, joita ei tarvitsisi olla olemassakaan.
Ratkaisu 2: Aseta realistiset ja merkitykselliset tavoitteet
Tavoite, joka tuntuu saavuttamattomalta, ei motivoi, vaan pelottaa. Kun tavoite on liian suuri tai epämääräinen, epäonnistuminen tuntuu lähes väistämättömältä jo ennen kuin olet edes aloittanut.
Hyvä tavoite on tarkka, mitattava, saavutettavissa oleva, merkityksellinen ja aikataulutettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että “haluan laihtua” muuttuu muotoon: “Tavoittelen 0,5, 1 kilon viikkovauhtia seuraavan kolmen kuukauden aikana.” Tämä ei ole vain tekninen tarkennus, vaan se muuttaa koko asetelman. Tiedät, mitä odotat, ja pystyt arvioimaan edistymistäsi realistisesti.
Lupaus laihtua 10 kiloa kuukaudessa ei ole tavoite, vaan resepti epäonnistumiseen. Elimistö ei fysiologisesti pysty polttamaan rasvaa niin nopeasti kestävällä tavalla, joten tulos jää lähes aina saavuttamatta. Jokainen epäonnistuminen vahvistaa pelkoa siitä, ettei laihtumine onnistu sinulta.
Vaihda tulostavoitteet prosessitavoitteiksi
Tulostavoite kertoo, mitä haluat saavuttaa. Prosessitavoite kertoo, mitä teet sen eteen. Prosessitavoitteet ovat tehokkaampia, koska ne ovat täysin omassa hallinnassasi.
- Tulostavoite: “Laihdan 5 kiloa.”
- Prosessitavoite: “Kävelen 30 minuuttia kolmesti viikossa.”
Kun saavutat prosessitavoitteesi, koet onnistumisen riippumatta siitä, mitä vaaka näyttää kyseisenä päivänä. Tämä rakentaa luottamusta omiin kykyihisi ja vähentää epäonnistumisen pelkoa konkreettisesti.
Tavoitteet ohjaavat tekoja, mutta pelko laihtumisessa ei aina liity vain tuloksiin. Usein se koskee sitä, miltä keho näyttää ja tuntuu matkan varrella. Juuri siksi kehonkuvaan liittyvien pelkojen käsittely on seuraava tärkeä askel.
Ratkaisu 3: Käsittele kehonkuvaan liittyvät pelot
Kehonkuva ei parane automaattisesti painon muuttuessa. Siksi sitä kannattaa harjoittaa tietoisesti jo nyt, ennen kuin yhtään kiloa on kadonnut.
Kokeile näitä kolmea käytännön harjoitusta:
- Kehon kiitollisuusharjoitus. Kirjoita joka ilta ylös kolme asiaa, joita kehosi teki hyvin päivän aikana. Se kantoi sinut töihin, hengitti koko päivän, liikutti sinua portaissa. Tämä ei ole naiivia positiivisuutta, vaan tietoinen tapa siirtää huomio ulkonäöstä toimintakykyyn.
- Vähennä kriittistä peiliaikaa. Peilin edessä vietetty aika muuttuu helposti vikojen etsimiseksi. Rajoita peilailu neutraaleihin tilanteisiin, kuten hiusten laittamiseen, äläkä jää tuijottamaan.
- Pukeudu hyvin juuri nyt. Älä säästä mukavia vaatteita tavoitepainoon. Kun pukeudut vaatteisiin, jotka tuntuvat hyvältä tällä hetkellä, annat itsellesi luvan voida hyvin jo matkalla.
Kehopositiivisuusliikkeen tärkein viesti on, että arvosi ihmisenä ei ole kiinni painostasi tai kehosi koosta. Tämä on terve lähtökohta laihtumiselle: muutos motivoituu silloin välittämisestä, ei itsevihasta.
Kehopositiivisuudessa on kuitenkin yksi sudenkuoppa. Se ei tarkoita, että terveyden eteen ei tarvitse tehdä mitään. Oman kehon hyväksyminen ja siitä huolehtiminen eivät ole ristiriidassa, ne tukevat toisiaan.
Kehonkuvan lisäksi laihtumiseen liittyy usein sosiaalisia pelkoja: mitä muut ajattelevat, miten ihmissuhteet muuttuvat, kestääkö tukiverkosto muutoksen. Nämä pelot ovat yhtä todellisia ja ansaitsevat oman huomionsa.
Ratkaisu 4: Rakenna tukiverkosto ja käsittele sosiaaliset pelot
Lähipiirin reaktiot voivat tuntua arvaamattomilta, kun aloitat laihtumisen. Jotkut kannustavat, toiset kommentoivat syömistäsi joka aterialla, ja osa saattaa jopa sabotoida pyrkimyksiäsi tarjoamalla jatkuvasti herkkuja tai vähättelemällä tavoitteitasi. Selkeä viestintä heti alkuun säästää paljon turhaa hankausta.
Kerro lähimmäisillesi tavoitteestasi yksinkertaisesti ja rajaavasti: “Haluan voida paremmin, enkä tarvitse kommentteja painostani tai syömisistäni.” Tämä lausahdus siirtää huomion pois ulkonäöstä ja kertoo samalla, millaista tukea oikeasti kaipaat. Sinun ei tarvitse perustella valintaasi eikä pyytää lupaa keneltäkään.
Sabotoivia ihmisiä tunnistaa siitä, että he joko vähättelevät edistymistäsi tai houkuttelevat toistuvasti poikkeamaan suunnitelmastasi. Heidän käyttäytymisensä kertoo yleensä heidän omista epävarmuuksistaan, ei sinun kyvyttömyydestäsi. Aseta selkeät rajat: kieltäydy kohteliaasti mutta lujasti, äläkä ryhdy väittelyyn.
Vertaistuki on yksi tehokkaimmista keinoista pysyä liikkeessä. Tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki lisää laihdutuksen onnistumistodennäköisyyttä merkittävästi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa treenikaveria, online-yhteisöä tai ohjattua laihdutusryhmää, joissa muut ymmärtävät samat haasteet omasta kokemuksestaan.
Kun sosiaalinen ympäristösi tukee muutosta, ulkoinen paine vähenee huomattavasti. Silti yksi haaste jää usein jäljelle: omat tunteet ja stressi, jotka voivat ohjata syömistä täysin tiedostamatta.
Ratkaisu 5: Hallitse stressiä ja tunnepohjaista syömistä
Stressi ei ole vain henkinen kokemus, vaan se vaikuttaa suoraan kehon hormonitoimintaan. Kun stressitaso nousee, kortisolin eritys lisääntyy. Kroonisesti koholla oleva kortisoli ohjaa kehoa varastoimaan rasvaa erityisesti vatsalle, hidastaa aineenvaihduntaa ja lisää himoruokailun riskiä, koska keho hakee nopeaa energiaa sokeri- ja rasvapitoisista ruoista. Laihtuminen vaikeutuu merkittävästi, jos stressiä ei hallita.
Tunnepohjainen syöminen tarkoittaa, että syöt vastauksena tunteisiin, kuten ahdistukseen, tylsyyteen tai väsymykseen, eikä fyysiseen nälkään. Tämä on erittäin yleistä, eikä se ole merkki heikkoudesta. Kyse on opitusta selviytymiskeinosta, joka voidaan tietoisesti muuttaa.
Kolme käytännön keinoa stressin ja tunnepohjaisen syömisen hallintaan
- Mindfulness-syöminen. Jätä puhelin pois pöydästä ja syö hitaasti. Pureskele jokainen suupala kunnolla ja kiinnitä huomio ruoan makuun ja tekstuuriin. Tietoisuus kylläisyydestä kasvaa, kun syöminen ei tapahdu automaattisesti.
- 4-7-8-hengitystekniikka ennen ruokailua. Hengitä sisään neljän sekunnin ajan, pidätä hengitystä seitsemän sekuntia ja hengitä ulos kahdeksan sekunnin ajan. Tämä aktivoi parasympaattisen hermoston ja rauhoittaa kortisolitasoja ennen ateriaa.
- Tunnepäiväkirja. Kirjaa ylös joka kerta, kun syöt ilman selkeää fyysistä nälkää. Merkitse mitä tunsit juuri ennen syömistä. Toistuvat kaavat paljastuvat nopeasti, ja niiden tunnistaminen on muutoksen ensimmäinen askel.
Jos tunnesyöminen on hyvin säännöllistä tai liittyy voimakkaisiin tunteisiin, kuten ahdistukseen tai masennukseen, ravitsemusterapeutin tai psykologin apu on paikallaan. Ammattilainen auttaa purkamaan syömisen ja tunteiden välisen yhteyden turvallisesti.
Stressin hallinta on siis konkreettinen painonhallinnan työkalu, ei pelkkä lisäbonus. Silti joillakin ihmisillä este on vielä syvemmällä: pelko ei liity epäonnistumiseen, vaan onnistumiseen itseensä.
Mitä tapahtuu, kun pelkäät onnistumista?
Onnistumisen pelko on yllättävän yleinen ilmiö, mutta se jää usein tunnistamatta, koska se naamioituu motivaation puutteeksi tai laiskuudeksi. Todellisuudessa taustalla voi olla syvempi kysymys: mitä tapahtuu, jos oikeasti onnistun?
Pelko voi kytkeytyä ulkoisiin odotuksiin. Kun laihdut, ihmiset saattavat alkaa kommentoida ulkonäköäsi, odottaa sinulta tietynlaista käytöstä tai kohdella sinua eri tavalla. Se voi tuntua epämukavalta, jos olet tottunut olemaan “näkymätön”.
Ihmissuhteet voivat myös muuttua tavoin, joita on vaikea ennakoida. Jotkut läheiset saattavat reagoida muutokseesi yllättävän kielteisesti, koska sinun kehittymisesi haastaa heidän omia valintojaan.
Syvin este on usein identiteettikysymys: “Olen aina ollut se pyöreä henkilö. Kuka olen ilman sitä?” Keho on osa sitä tarinaa, jonka kerrot itsestäsi. Muutos tarkoittaa, että tarina pitää kirjoittaa uudelleen.
Tee tämä harjoitus: kirjoita muutama lause itsestäsi tavoitepainossa. Mitä teet arkipäivänä? Miten voit? Miten suhtaudut itseesi peilin edessä? Harjoitus ei ole haaveilua, vaan se auttaa aivojasi hahmottamaan muutoksen turvallisena, ei uhkaavana.
Jos pelko tuntuu niin suurelta, ettei yksin tekeminen riitä, ammattilaisen tuki voi olla ratkaiseva askel eteenpäin.
Milloin hakea ammattiapua?
Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, kun pelot alkavat rajoittaa arkeasi merkittävästi. Kyse ei ole heikkoudesta, vaan siitä, että tunnistat tarvitsevasi vahvempaa tukea kuin mitä yksin pystyy tarjoamaan.
Selkeitä merkkejä siitä, että apu on tarpeen:
- Ruokaan tai syömiseen liittyy voimakasta ahdistusta, syyllisyyttä tai pelkoa lähes päivittäin
- Tunnistat syömishäiriön oireita: rajoittamista, ahmimista tai pakonomaista kompensointia
- Kehosi tarkkailu vie suuren osan ajatuksistasi, eli niin sanottu kehodysmorfinen ajattelu hallitsee mieltä
- Laihtumiseen liittyvät pelot ovat laukaisseet tai syventäneet masennusta
Apua on saatavilla monessa muodossa. Ravitsemusterapeutti auttaa rakentamaan terveen suhteen ruokaan ilman pelkoja. Psykologi tai kognitiivinen käyttäytymisterapeutti (KKT) puolestaan auttaa tunnistamaan ja muuttamaan pelkojen taustalla olevia ajatusmallia.
Suomessa voit hakea Kelan tukemaa psykoterapiaa lääkärinlähetteellä. Myös työterveyshuolto ja terveyskeskus ovat hyviä lähtöpisteitä, joista saat ohjauksen oikealle ammattilaiselle.
Kun olet saanut tarvitsemasi tuen, seuraava haaste on pitää motivaatio yllä silloinkin, kun pelko yrittää palata matkan varrella.
Ylläpidä motivaatiota , kun pelko palaa matkan varrella
Pelot eivät katoa kertarysäyksellä. Ne voivat hälventyä pitkiksi ajoiksi, mutta palata yllättäen stressitilanteissa, sairauden jälkeen tai pienen takaiskun seurauksena. Tämä on normaalia, ei merkki siitä, että olet epäonnistunut tai että työ on mennyt hukkaan.
Kolme käytännön keinoa auttavat pitämään suunnan silloinkin, kun epäilys iskee:
- Palaa alkuperäiseen syyhyn. Kysy itseltäsi säännöllisesti, miksi aloitit. Kirjoita vastauksesi ylös ja lue se uudelleen vaikeina hetkinä. Konkreettinen muistutus omista arvoista ja tavoitteista katkaisee pelon kierteen nopeammin kuin pelkkä tahdonvoima.
- Juhli muutakin kuin vaakaa. Seuraa energiatasoasi, unen laatua ja mielialaa. Kun huomaat nukkuvasi paremmin tai jaksat kävellä portaat hengästymättä, se on todellinen voitto, vaikka paino ei olisi liikkunut grammaakaan.
- Tee pelkoprotokolla etukäteen. Kirjoita paperille, mitä teet, kun pelko iskee: kenelle soitat, minkä harjoituksen teet tai minkä lauseen luet itsellesi. Valmis suunnitelma poistaa päätöksenteon kuormituksen juuri silloin, kun se on vaikeinta.
Epätasainen matka kuuluu asiaan. Kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin ei tarkoita, että olet väärällä tiellä.
Laihtumiseen liittyvät pelot ovat tavallisia, eikä niiden olemassaolo tarkoita, että muutos on mahdoton. Pelkojen tunnistaminen on jo itsessään konkreettinen askel eteenpäin.
Valitse nyt yksi artikkelin harjoituksista ja kokeile sitä tänään. Ei huomenna, ei ensi viikolla. Pienin mahdollinen teko riittää: kirjoita yksi pelko paperille, aseta yksi realistinen tavoite tai tee yksi ruokavalintasi tietoisesti.
Täydellisiä askelia ei ole. Jokainen epätäydellinen yritys kuitenkin rakentaa sitä samaa taitoa, jota tarvitset pitkällä matkalla. Liike ratkaisee, ei suunta.
Stressi ei ole vain henkinen kokemus, vaan se vaikuttaa suoraan kehon hormonitoimintaan. Kun stressitaso nousee, kortisolin eritys lisääntyy. Kroonisesti koholla oleva kortisoli ohjaa kehoa varastoimaan rasvaa erityisesti vatsalle, hidastaa aineenvaihduntaa ja lisää himoruokailun riskiä, koska keho hakee nopeaa energiaa sokeri- ja rasvapitoisista ruoista. Laihtuminen vaikeutuu merkittävästi, jos stressiä ei hallita.
Tunnepohjainen syöminen tarkoittaa, että syöt vastauksena tunteisiin, kuten ahdistukseen, tylsyyteen tai väsymykseen, eikä fyysiseen nälkään. Tämä on erittäin yleistä, eikä se ole merkki heikkoudesta. Kyse on opitusta selviytymiskeinosta, joka voidaan tietoisesti muuttaa.
Kolme käytännön keinoa stressin ja tunnepohjaisen syömisen hallintaan
- Mindfulness-syöminen. Jätä puhelin pois pöydästä ja syö hitaasti. Pureskele jokainen suupala kunnolla ja kiinnitä huomio ruoan makuun ja tekstuuriin. Tietoisuus kylläisyydestä kasvaa, kun syöminen ei tapahdu automaattisesti.
- 4-7-8-hengitystekniikka ennen ruokailua. Hengitä sisään neljän sekunnin ajan, pidätä hengitystä seitsemän sekuntia ja hengitä ulos kahdeksan sekunnin ajan. Tämä aktivoi parasympaattisen hermoston ja rauhoittaa kortisolitasoja ennen ateriaa.
- Tunnepäiväkirja. Kirjaa ylös joka kerta, kun syöt ilman selkeää fyysistä nälkää. Merkitse mitä tunsit juuri ennen syömistä. Toistuvat kaavat paljastuvat nopeasti, ja niiden tunnistaminen on muutoksen ensimmäinen askel.
Jos tunnesyöminen on hyvin säännöllistä tai liittyy voimakkaisiin tunteisiin, kuten ahdistukseen tai masennukseen, ravitsem
Tutustu myös näihin
- 10 tehokasta vinkkiä terveelliseen laihtumiseen: Ruokavalio, liikunta ja mielen hyvinvointi
- Miksi tunnesyöminen on este laihtumiselle?
- Miten Laihtua?
- Laihtumisen esteet: Miten voittaa haasteet ja saavuttaa tavoitteet
- Kehonkuva ja itsetunto: Miten ne vaikuttavat laihtumiseen
- Mielenterveys ja laihtuminen: Myytit ja totuudet